Suomen paras työturvallisuudessa 2020

Jaa sivu:

Oulun Energiassa tähtäin korkealla

Oulun kaupungin omistamassa Oulun Energiassa työturvallisuuden tähtäin on asetettu korkealle. Tavoitteena on, että vuonna 2020 konserni olisi työturvallisuudeltaan Suomen paras energiayhtiö ja kaikki toimialat huomioiden yksi turvallisimmista.

– Ajattelemme niin, että kaikki tapaturmat ovat vältettävissä, ja visiomme on nyt ”100-prosenttinen turvallisuus joka hetki”. Haluamme mennä paitsi kohti turvallisuutta myös viestiä turvallisuudesta enemmän positiivisia asioita ja onnistumisia, sanoo turvallisuuspäällikkö Tuomo Räisänen.

Yhtiö on tehnyt turvallisuutensa kohentamiseksi jo vuosia tavoitteellista työtä, joka on tuottanut tuloksia: tapaturmien määrä on laskenut hyvin alhaiselle tasolle. 

Tavoitteellisen työn ansiosta yhtiön LTA 1 -tapaturmataajuus oli vuonna 2016 enää 2,9, kun se kaksi vuotta aiemmin oli vielä 4,6. LTA 1:llä tarkoitetaan vähintään päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohti. Käytännössä Oulun Energiassa tapahtui kaksi työtapaturmaa vuonna 2016. Niistä molemmista aiheutui yhden päivän poissaolo.

Oulun Energiassa on 380 työntekijää. Vuonna 2017 turvallisuushavaintoja tehtiin kaikkiaan 1893, kun edellisenä vuonna määrä oli 1333. Tehtyjen havaintojen määrä on kasvanut huimasti. Havaintoja teki noin 300 työntekijää.

– Turvallisuushavainnot ovat positiivista ja ennakoivaa turvallisuustyötä. Periaatteemme on, ettei turhaa turvallisuushavaintoa ole, ja siksi niiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Henkilöstö on ottanut kantaa myös havaintojen laatuun, ja tästä seurasi havaintojen pisteytysmalli, jossa havainnon laatija voi tehdä alustavan pisteytyksen riippuen siitä, mihin havainto kohdistuu ja luokitellaanko se vaaratilanteeksi, sanoo Tuomo Räisänen.

Turvallisuushavaintojen määrän huimaan kasvuun yhtiö on kannustanut monella tavalla. Sähköinen järjestelmä otettiin käyttöön vuona 2013, ja ilmoituksen pystyy tekemään myös älypuhelimella. Henkilökunta perehdytettiin järjestelmän käyttöön.

Tavoitteena on vuosittain nouseva turvallisuushavaintojen määrä, mistä myös kiitetään ja palkitaan.

– Kun järjestelmä otettiin käyttöön, annoimme noin puolen vuoden ajan elokuvalippuja jokaisesta kirjatusta turvallisuushavainnosta. Neljännesvuosittain arvomme kaikkien turvallisuushavaintoja tehneiden kesken kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Olemme palkinneet ja nostaneet esille aktiivisia ilmoittajia. Intranetissä nostamme sille tehtyjen turvallisuushavaintojen perusteella ”viikon onnistumiset” ja ”kehityskohteet”. Kannustamme tekemään myös positiivisia havaintoja, Räisänen luettelee.

Turvallisuushavaintojen pohjalta on laadittu toimenpiteitä ja niiden toteuttamista seurataan kuukausittain.

– Turvallisuushavainnon saa tehdä myös vapaa-ajan turvallisuudesta. Niin ikään ilmoitettua turvallisuushavaintoa voi kommentoida eli jokainen voi antaa omilla kommenteillaan lisätietoa ja lisäarvoa ilmoitetulle havainnolle, turvallisuuspäällikkö Tuomo Räisänen sanoo ja tiivistää vielä koko prosessin asian seuraavasti:

– Turvallisuushavaintojen ilmoittamiselle pitää olla selkeä ja ohjeistettu prosessi – ilmoittamisesta toimenpiteiden toteuttamiseen. Ilmoitus- ja kirjaamiskynnykset tulee minimoida. Sen jälkeen tarvitaan aktiivinen viestintä ja asioiden esille nosto, haastavat tavoitteet, kannustaminen ja palkitseminen, mittaaminen ja seuranta.